Kun minä sairastin
denguea, Matagalpassa satoi kovaa. Sade ei kestänyt kauaa, mutta se täytti
kadut ja nosti joenpinnan niin, että joki meni suoraan Aracelyn kotiin. Joki
vei mukanaan puolet omaisuudesta ja isoimman koiran. Aracely kulki seuraavat
viikot huolestuneena ja tähyillen taivaalle. Ei ollut kuulemma nukkunut yli
viikkoon. Tämä ei tosin haitannut, sillä Aracely ei yhdessä vaiheessa
elämässään ollut nukkunut lähes 20 vuoteen.
Myös 90-luvulla joki kävi
vierailulla, eri kodissa. Silloin joki vei kaikki Aracelyn kirjoittamat runot,
lasten piirustukset ja vanhempien valokuvat. Niillä kuulemma oli ollut väliä,
muulla omaisuudella ei. Joki ei kuitenkaan välittänyt vaan vei kaiken.
Aracelyllä on 14
sisarusta. Näistä seitsemän on kuollut. Kun Aracely syntyi, hänen isänsä ei
meinannut ehtiä auttaa synnytyksessä, sillä samaan aikaan poiki myös lehmä.
Lehmää oli autettava ensin, sitten vasta tuli vaimon vuoro. Aracely syntyi
aamuyöstä ja ei siksi tarvitse paljoakaan unta. Yöllä syntyneet eivät kuulemma
tarvitse paljon unta ja elävät siten vuosia pidempään kuin päivällä syntyneet.
Kolmevuotiaaksi asti
Aracely luuli, että hänen nimensä on ”pullukka”. Tällöin hänen vanhempansa
kertoivat hänen nimensä olevan oikeasti Aracely, hyvä että itse muistivat
vielä. Kaikki eivät kuulemma aina muista.
Aracely hymyilee silmillä
asti ja kysyy aina, miten jaksan ja voin. Hän taistelee joka päivä muun muassa köyhyyttä,
sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja väkivaltaa vastaan. Huolehtii muista ja
kertoo siitä, miten Coca Cola ei ole terveellistä ihmiselle. Viime viikolla
Aracely vitsaili jo ostavansa räpylät, jos joki päättää tulla visiitille
seuraavan kerran. Pääsisi nopeasti pakoon. Uuteen taloon, joka sijaitsisi
kauempana joesta, Aracelyllä ei ole varaa. Talo maksaisi 5 000 dollaria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti